Vuonna 2018, Viron itsenäisyyden 100. vuosipäivänä, saivat useimmat Helsingin patsaat kaulaansa estofiilien kutomat sinimustavalkoiset kaulahuivit. Siitä lähtien Eino Leinon patsas Esplanadin puistossa on kantanut sinimustavalkeaa kaulahuivia Viron itsenäisyyspäivänä. Tänä vuonna toinen puoli huivista on sinikeltainen, osoittaaksemme tukemme jo vuoden oman itsenäisyytensä puolesta taistelleelle Ukrainalle.
Eino Leinon patsaan luona lausutaan niin suomeksi kuin viroksi hänen 1917. vuonna kirjoitetut runonsa Vapaa Viro ja Terve Ukraina. Molemmat runot on kääntänyt viroksi Leelo Tungal. Ukrainan runon hän käänsi Suomen Viron-instituutin pyynnöstä viime vuonna heti sodan alettua. Viron runon Tungal käänsi Tuglas-seuran pyynnöstä Viron itsenäisyyden 105. vuosipäivän kunniaksi ja se lausuttiin ensimmäistä kertaa 24.2.2023. Runot lausuivat näyttelijät Eeva-Liisa Haimelin ja Siim Maaten.
Vapaa Viro
Terve, Eesti, terve, veljet,
terve, siskot Suomen sillan,
terve, että murtui teljet,
päättyi puhde pitkän illan!
Taara auta kansaa kahta,
jotka kaitsee Suomenlahta!
Kansa Kaupin, Lemmitynkin,
kauan kestit, kauan kärsit,
etpä kuollut, vaikka synkin
mielin orjan leipää järsit,
heilui heinä taikka olki
maata vieras valta polki.
Niin ne saartoi saksan-linnat
niinkuin raaka rautamyrsky,
niin ne nyyhki Lindan rinnat
niinkuin laulun laajan hyrsky,
säilyi valtas pihtipieli,
Eestin mieli, Eestin kieli.
Meillä ruotsi, teillä saksa,
sama vihdoin tsaarivalta!
Kertoa ei kieli jaksa,
kuink’ ei kuoltu maailmalta,
riittää, että rinnan tiellä
kohdataan nyt riemumiellä.
Yhtä ollaan veljesverta,
puuta yht’ on kanteleemme,
yhteen kuuluttiin me kerta,
siispä vapausliiton teemme,
tasavallat kansan kahden
poikki laajan Suomenlahden.
Vala suuri vannokaamme
Suomen, Eestin Jumalalle,
ettei koskaan meidän maamme
enää mahdu sorron alle
sortajankin sortumatta,
muukalaisen murtumatta.
12.5.1917
Eino Leino
Vaba Eesti
Jõudu, Eesti, jõudu, vennad,
jõudu, õed kesk Soome silda,
jõudu, priiks te murdnud ennast,
nüüd teid videvik ei valda!
Taara, aita rahvast kahte,
kes siin kaitseb Soome lahte!
Lembitu ja Kaupo sugu,
kannatasid, siiski kestsid,
kuigi süngelt ühtelugu
orjaleiba suhu pistsid.
Tuules kõrred, heinalained,
mullal võõra võimu pained.
Saksa linnuseid nad visalt
piirasid siis raudse hooga,
väge saades Lindanisalt
võimsa laia lauluvooga,
kaasa võtsid eluteele
eesti meele, eesti keele.
Meie rootsi, teie saksa,
lõpuks tsaari alla jäime.
Seletada keel ei jaksa,
kuis me ellu jääda saime.
Hea, et kõrvuti nüüd teele
saame minna rõõmsal meelel.
Vennaveri soontes ühtne,
kandled meil on samast puidust.
Kord me kuulusime ühte,
saagu vaba liit me võidust.
Vabad riigid seovad kahte
rahvast teispool Soome lahte.
Anname siis vande vahva
Soome, Eesti Jumalale,
et ei alistu me rahvad
iial enam rõhujale
purustajat puremata,
võõrast maha surumata.
12.5.1917
Eino Leino
Tõlge Leelo Tungal
Luuletused „Terve Ukraina“ ja „Jõudu, Ukraina“ Soome Instituudi kodulehel.