Julkaistu: 27. maaliskuuta 2019

Virolaiset Suomessa

Anneli Kährik, Tiit Tammaru

Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä muuton hidastuminen Virosta että kasvanut paluumuutto Viroon. On hyvin mahdollista, että paluumuutto jatkaa kasvuaan. Virolaiset ovat Suomessa työllistymisen ja tulojen perusteella suhteellisen hyvässä tilanteessa. Muut integraatiota osoittavat mittarit, kuten asunnon tai asuinpaikan valinta, osoittavat että virolaiset asuvat kuitenkin muita Suomen maahanmuuttajia vaatimattomammin. Myös elämänkumppaniksi valitaan suomalainen melko harvoin. Paluumuutto kiihtyisi, jos Virossa työpaikkojen syntymisen ja palkkojen kasvun lisäksi yritysten työkulttuuri paranisi. Suurin osa Suomessa asuvista virolaisista on ammattihenkilöitä, ja he suosivat ainakin toistaiseksi vakaampaa ja työntekijäystävällisempää suomalaista työympäristöä.

Muuttoliikkeeseen vaikuttavat maastamuuton väheneminen ja paluumuuton kasvu

Muutto Virosta Suomeen on tapahtunut kahtena suurempana aaltona. Ensimmäinen muuttoaalto oli vuosina 1992–1993, ja se koski isoa osaa Viron inkerinsuomalaisista, jotka lähtivät Virosta perheineen toiveenaan muuttaa Suomeen pysyvästi. Uusi muuttoaalto alkoi Viron liityttyä Euroopan unioniin vuonna 2004. Ensin kiihtyi työperäinen maastamuutto Virosta, mutta vuodesta 2014 muuttoliike myös toiseen suuntaan on kasvanut. Vaikka Suomi ei avannut työmarkkinoitaan heti uusille jäsenmaille, täkäläinen korkeampi elintaso, suomalaisten yrittäjien halu palkata ulkomaista työvoimaa ja EU:n politiikka edesauttoivat työvoiman vapaata liikkumista. Muuttosaldo kääntyi Viron näkökulmasta ensimmäistä kertaa positiiviseksi vuonna 2017. Syynä oli sekä maastamuuton hidastuminen että kasvava muutto Suomesta Viroon. Maastamuuton vähenemiseen vaikutti myös Viron demografinen tilanne, sillä suurimmassa muuttoikäluokassa (20–49-vuotiaat) väestön määrä on laskenut merkittävästi 1990-luvun syntyvyyden vähenemisen takia. Maastamuuton vähenemisen ohella virolaisten paluumuutto Suomesta Viroon on kasvanut vuosi vuodelta.

muuttoliike

Virolaisten muuttoliike Suomen ja Viron välillä

Virolaiset ovat kotoutuneet Suomeen heikosti

Edellä mainitut muuttotiedot koskevat Suomessa vakinaisesti asuvia. Todellisuus on tietysti paljon monimutkaisempi, ja Viron ja Suomen välille on muodostunut liikkuvuuden viidakko. Se koostuu vakinaisesti ja tilapäisesti ulkomailla asuvien lisäksi työntekijöiden ja opiskelijoiden sukkuloinnista ja lisäksi ns. päivämatkustajista. Ylirajainen elämäntapa, jossa ihmiset jakavat elämänsä kahden maan välillä on yhä tavallisempi. Esimerkiksi työpaikka voi olla Suomessa, mutta perhe-elämää ja vapaa-aikaa vietetään Virossa.

Suomesta käydään Virossa lähes kolme kertaa enemmän (n. 2 milj. matkaa vuodessa) kuin Virosta Suomessa, mikä vahvistaa myös ennen muuta sitä, että Suomessa asuvien virolaisten arki liittyy hyvin tiiviisti Viroon. Suomen läheisyys on siten antanut virolaisille mahdollisuuden parantaa elinolojaan menettämättä siteitä Viroon. Tämä tekee paluumuutosta helpompaa. Latvialaisten ja liettualaisten pääasiallinen kohdemaa on ollut Iso-Britannia ja heidän on ollut vaikeampaa pitää yllä siteitä kotimaahansa. Se voi olla yksi monista syistä, miksi Virossa on tapahtunut käänne muuttoliikkeessä mutta Latviassa ja Liettuassa ei.

Paluumuuton suureen potentiaaliin viittaa virolaisten vähäinen kotoutuminen Suomeen. Väite tuntuu olevan ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan virolaiset pärjäävät Suomessa hyvin. Olemmehan kielellisesti ja kulttuurisesti läheisiä. Kielen ja kulttuurin läheisyys ei kuitenkaan tarkoita suoraan sitä, että virolaiset haluaisivat jäädä Suomeen asumaan. Virolaisten määrä Suomessa on myös kasvanut niin suureksi, ettei yhteisestä käyttäytymismallista voi puhua. Vuoteen 2017 mennessä Suomessa pysyvästi asuvien virolaisten määrä oli kasvanut lähes 50 000:een (Suomen väestörekisteriin merkityt virolaistaustaiset, so. vanhempi tai vanhemmat ovat syntyneet Virossa). Suomessa asuvat muodostivat 3,8 % Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta ja Suomen 5,5 miljoonasta puolestaan 0,9 %. Virolaiset ovat venäläisten jälkeen Suomen toiseksi suurin vähemmistö ja he muodostavat 13 % kaikista Suomen maahanmuuttajista.

Muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna virolaiset ovat työllistyneet suhteellisen hyvin ja siitä syntyy vaikutelma, että virolaiset pärjäävät Suomessa hyvin. Virolaisten keskimääräinen työttömyysprosentti on pysynyt vuosina 2005–2016 14 %:ssa. Se on pienin maahanmuuttajaryhmien vertailussa, mutta jonkin verran suomalaisia (11 %) korkeampi. Kun tarkastellaan, missä ammateissa virolaiset Suomessa pääasiassa toimivat, alkaa menestystarina murentua. Virolaisilla on vahva yliedustus matalapalkkaisissa ammatteissa, miehet toimivat pääasiassa rakennusalalla ja naiset siivousalalla. Virolaiset eroavat muista Itä-Euroopasta tulleista maahanmuuttajaryhmistä Suomessa ja muissa vanhoissa EU:n jäsenmaissa. Virolaisten sijoittuminen ammatteihin eroaa myös suomalaisiin sekä Länsi-Euroopasta tulleisiin maahanmuuttajiin verrattuna. Molempien joukossa on huomattavasti enemmän hyväpalkkaista ja korkeakoulutusta edellyttävää työtä tekeviä. Ammatteihin sijoittumisen perusteella Virosta tulleet naiset pärjäävät jonkun verran miehiä paremmin. Naisia on enemmän asiantuntijatyössä ja naisyrittäjien määrä on huomattavan suuri.

Maahanmuuttajat asettuvat usein kohtuuhintaisiin asuntoihin. Virolaisten asuinpaikan valinta noudattaa samaa kaavaa kuin muualta Itä-Euroopasta tulleiden. Suomalaisten naapureiden osuus on kyllä suurempi verrattuna kolmansista maista tulleisiin, mutta pienempi verrattuna Länsi-Euroopasta kotoisin oleviin.

Tällainen kohtuullinen eriytyminen asuntomarkkinoilla voi johtua useasta seikasta. Ensinnäkin virolaisten tulotaso on matalampi kuin suomalaisten tai länsieurooppalaisten. Toiseksi asunnon ostaminen Suomesta ei ole kovin tavallista, ennemmin asutaan vuokralla. Helsingissä suomalaisista 60 % omistaa asunnon, virolaisista vain 20 %. Tätä ei voi selittää pelkästääm tuloeroilla. Virolaiset omistavat asuntoja jopa vähemmän kuin muut Itä-Euroopasta tulleet. Vain hyvin harvat virolaiset ovat hankkineet kodin Helsingin keskustan kalliimpien kiinteistöjen alueilta. Virolaisten aktiivisuus asunnon ostamisen ja siten asuinolosuhteidensa parantamisen suhteen ei ole vuosien mittaan kasvanut, pikemminkin laskenut. Muihin itäeurooppalaisiin verrattuna virolaiset kuluttavat siis vähemmän Suomen asuntomarkkinoilla, vaikka työmarkkinoilla ryhmät ovat samassa asemassa. Tämä viittaa monien toiveeseen palata Viroon. Säästöt investoidaan mieluummin Virossa olevaan kiinteistöön. Verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin virolaiset ovat harvoin avo- tai avioliitossa suomalaisen kanssa. Tämä selittyy toisaalta sillä, että virolaisilla on perheet Virossa ja toisaalta sillä, että virolaiset toivovat enemmin tai myöhemmin palaavansa Viroon.

Yhteenvetona voi siis todeta, että monet virolaiset ovat säilyttäneet vahvat siteet Viroon, ja että Viron palkkatason ja työkulttuurin muuttuessa paluumuutto voi yhä kiihtyä. Suomessa saatu työskentelykokemus voi Virossa luoda itseään ruokkivan positiivisen prosessin, jossa Suomesta palanneet virolaiset auttavat virolaisia yrityksiä liikkumaan sellaiseen suuntaan, joka houkuttelee yhä useammat virolaiset takaisin Viroon.

Suomennos Juha-Matti Aronen
Elo 1/2019


Lue myös


Henkilökuvia
Hannu Oittinen

Tiit Aleksejev – kirjailija

Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…
subject

Martin markkinat 2018: Peipsimaa ja Vooremaa
Sirpa Pääkkönen

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
subject

Design
Jaana Vasama

Kun intohimona on puu

Raul Abner suunnitteli ja valmisti ensimmäiset huonekalut omaan kotiinsa. Suunnittelu ja toteutus lähtivät omista tarpeista. Muotoilun lähtökohdat ovat pysyneet 40 vuotta samoina, edelleen uusi tuote syntyy…
subject