Neljä suurta aihetta, jotka ovat viime vuoden aikana eniten vaikuttaneet virolaiseen politiikkaan.
Ukrainan sota
Ukrainan sota alkoi, tai oikeastaan laajeni – sananmukaisesti räjähdysmäisesti – Viron itsenäisyyspäivänä 24. helmikuuta. Venäjä hyökkäsi länsinaapurinsa kimppuun täysin voimin, ja synkensi virolaisten juhlatunnelman.
Toisin kuin monille muille länsimaille, Venäjän hyökkäys ei ollut kovin iso yllätys Virolle. Muiden Baltian maiden tavoin se oli varoitellut Vladimir Putinin imperialistisesta politiikasta yli vuosikymmenen ajan.
”Nyt –– ei enää ole epäselvää, kummalla puolella Suomenlahtea oli lopulta realistisempi käsitys Putinin Venäjästä. Viro, Latvia ja Liettua: te olitte oikeassa”, Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen kirjoitti Venäjän hyökkäyksen kolmantena päivänä.
Mäkeläinen ei ole ollut kirjoituksineen yksin. Samaa ovat viimeisen vuoden aikana myöntäneet monet poliitikot sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Baltian maita onkin heti sodan laajentumisesta lähtien kuunneltu kansainvälisesti aivan eri herkkyystasolla kuin aiemmin. German Marshall -säätiön analyytikko Bruno Lete totesi joulukuun alkupäivinä Viron yleisradion haastattelussa, että varsinkin Viron on onnistunut lisätä painoarvoaan kansainvälisessä politiikassa merkittävästi.
”Viro on kyennyt vaikuttamaan Länsi-Euroopan maiden käsityksiin Venäjän toimista ja selittämään Ukrainan sodan ydinsyitä”, kertoi Lete.
Kansainvälinen huomio ja päättäväisyys on satanut myös pääministeri Kaja Kallaksen laariin. Arvostettu Politico-julkaisu valitsi toista vuotta vallassa olevan Viron ensimmäisen naispääministerin Euroopan vuoden 2022 vaikutusvaltaisimpien johtajien joukkoon. Eesti Päevaleht -sanomalehden kyselyssä kansalaisten pääministerisuosikeista Kallas on ollut huhtikuusta lähtien ylivoimainen.
Kallaksen suosio on vetänyt nousuun myös johtamansa reformipuolueen suosion. Puolueen kannatus oli joulukuun alun mittauksissa 34–35 prosenttia. Toiseksi suosituin oli konservatiivinen kansanpuolue Ekre, jota kannattaa eri kyselyjen mukaan 21–24 prosenttia Viron väestöstä. Kolmantena ollutta keskustaa kannattaa 14–17 prosenttia äänioikeutetuista.
Viron venäjänkieliset
Jos joltakulta Viross menivät Venäjän hyökkäyssodan takia pasmat sekaisin niin Viron venäjänkieliseltä väestöltä. Maassa asuu 315 000 äidinkieleltään venäläistä henkilöä, joista noin neljännes on Venäjän kansalaisia ja noin viidennes kansalaisuudettomia.
Virossa on arvuuteltu pitkään, miten he reagoisivat tai toimisivat, mikäli Venäjä hyökkäisi Viroon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tarjosi hyvän lakmustestin.
Eri kyselyjä ja asiantuntijahaastatteluja yhdistelemällä voi päätyä johtopäätökseen, että suurin osa Viron venäjänkielisistä on itänaapurin hyökkäyssodasta hämillään eikä halua tai uskalla ottaa kovin selkeää kantaa suuntaan eikä toiseen.
Noin kolmannes vironvenäläisistä on aidosti Viro-mielisiä ja jakaa näin ollen länsimaisen käsityksen Ukrainassa tapahtuvasta. Pieni, noin kymmenen prosentin vähemmistö Viron venäjänkielisistä on sen sijaan jyrkän linjan putinisteja. He uskovat vakaasti Kremlin hallitsemaan mediaan sekä hyökkäyssotaan.
Venäjänkielisten suuri määrä on vaikuttanut Viron sisäpolitiikkaan reilun kahdenkymmenen vuoden ajan. Heidän äänistään on hyötynyt varsinkin Viron keskipuolue. Vastapalveluksena se on muun muassa huolehtinut venäjänkielisen opetuksen säilymisestä. Myös niin sanotut punamonumentit eli neuvostoarmeijaa sankarillistaneet muistomerkit ovat saaneet olla rauhassa paikoillaan. Venäjää on saanut käyttää tosiasiallisena asiointikielenä varsinkin Koillis-Viron venäläisenemmistöisissä kaupungeissa sekä tietyissä Tallinnan kaupunginosissa. Näin siitäkin huolimatta, että Viron kielilain mukaan viron kielellä on maassa virallisen kielen asema.
Viimeisen vuoden aikana vironvenäläisiä, varsinkin Venäjän kansalaisia on kuitenkin testattu useaan otteeseen. Ensin Ukrainan sota, sitten Viron hallituksen päätös vironkielistää kaikki päiväkoti- ja kouluopetus vuoteen 2030 mennessä. Seuraavaksi päätös viedä Virossa asuvilta Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta aseluvat ja lopulta suunnitelma mitätöidä heidän äänioikeutensa kuntavaaleissa.
Ja tietysti punamonumenttien poistattaminen. Kesän aikana Virossa päätettiin päästä näistä neuvostokauden jäänteistä lopullisesti eroon. Kaikki venäjänkieliset eivät siitä pitäneet. Koillisvirolaisen Narvajoen törmällä seisoskelleesta tankista tuli joksikin aikaa jopa symboli, jonka ympärille venäläistä historiankäsitystä puoltavat vironvenäläiset alkoivat kokoontua.
Lopulta hallitus ratkaisi tilanteen aamuvarhain suoritetulla poliisioperaatiolla kohtaamatta sen kummempia protesteja.
Energian hintakriisi ja inflaatio
Sähkön ja kaasun hinta lähti Virossa nousuun jo vuoden 2021 joulukuussa, ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Jopa yli tuhanteen euroon nousseet sähkölaskut järkyttivät erityisesti pienellä eläkkeellä sinnitteleviä, jotka olivat tulleet hankkineeksi esimerkiksi edullisena markkinoidun ilmalämpöpumpun.
Sähkön hintaa nostivat muun muassa päästöoikeuksien kallistuminen, maakaasun hinnannousu sekä pohjoismaiden alhaiset vesivarastot. Maaliskuusta lähtien hintaa nosti vielä Ukrainan sota.
Tavallisesti hyvin markkinaliberaali reformipuolue onkin joutunut upottamaan valtion varoja kahteen isoon pelastusoperaatioon. Viime talvena se kuittasi kaikkien kotitalouksien sähkölaskuista 12 senttiä kilowattitunnilta ylittävän osan. Myös kaasu- ja kaukolämpölaskuja hyvitettiin.
Tänä talvena tuki on samaa luokkaa, mutta epäsuorempi: hallitus pakotti valtionyhtiö Eesti Energian erityislailla myymään sähköä toimitusvelvollisuushintaan 16 senttiä kilowattitunnilta.
Viron kokonaisinflaatio on ollut pitkin viimeistä vuotta EU-alueen korkeimpia. Tilastoviraston tuoreimpien tietojen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli marraskuussa keskimäärin 21,3 prosenttia. Sähkön hinnannousu oli kaikista tukitoimista huolimatta 73 prosenttia, asuminen kokonaisuudessa kallistui vuodessa 46 prosenttia, elintarvikkeet 28 prosenttia.
Lähestyvät vaalit
101-paikkaisen Viron parlamentin riigikogun vaalit pidetään 5. maaliskuuta 2023 eli noin kuukautta ennen Suomen eduskuntavaaleja. Vaalien läheisyys alkaa pakostakin vaikuttaa sekä hallituksen että varsinkin opposition toimintaan.
Mielenkiintoinen kysymys on, saako Viron parlamentti pitkästä aikaa uuden puolueen. Riigikogussa on ollut useamman vaalikauden ajan edustettuna viisi puoluetta, reformipuolueen, Ekren ja keskipuolueen lisäksi konservatiivinen Isamaa sekä sosiaalidemokraatit.
Nyt kuitenkin virolaisen politiikan uusin tulokas, itseään myönteisenä vaihtoehtona mainostava liberaalipuolue Eesti 200 on kannatusmittausten mukaan ylittämässä viiden prosentin äänikynnyksen.
Oppositiopuolueista suositumpi Ekre on kertonut tekevänsä hintojen noususta sekä maahanmuutosta näiden vaalien pääteemansa. Toisin kuin muut virolaiset puolueet, Ekre on varoitellut muun muassa ukrainalaisten sotapakolaisten suuresta määrästä Virossa. Lisäksi se aikoo korostaa puolustuskyvyn kehittämistä.
Ostovoiman parantaminen on myös keskipuolueen, Isamaan, sosiaalidemokraattien ja Eesti 200:n vaalikampanjan ytimessä.