Leipäkeitto on monissa Pohjois-Eurooppalaisissa keittiöissä varsin perinteinen ruoka. Sen perusraaka-aineet ovat vesi ja ruisleipä. Esimerkiksi mämmin maku ei yllätä virolaisia ollenkaan, sillä se maistuu lähes samalta kuin virolainen leipäkeitto.
Virossa leipäkeitto on hyvin arkipäiväinen jälkiruoka, sitä syödään sekä kotona että koulussa ja päiväkodissa. Juhlallisemman jälkiruoan leipäkeitosta saa, kun siihen lisää mannasuurimoita ja vaahdottaa sen tehosekoittimella.
Ennen leipäkeiton tekoon käytettiin kuivanutta leipää. Jos käyttää pehmeää leipää, voi sen paahtaa ennen keittämistä.
Leipäkeittoa myydään myös kauppojen valmisruokatiskeillä (samoin kuin Suomessa vispipuuroa) ja myynnissä on myös jauhoseos, josta leipäkeiton voi keittää nopeasti.
Virolainen leipäkeitto tehdään tummasta ruisleivästä. Veden ja leivän lisäksi keittoon lisätään tavallisesti myös mehua ja sokeria sekä rusinoita. Tässä reseptissä käytetään kevään kunniaksi rusinoiden sijaan raparperia. Tuore raparperi tuo leipäkeittoon mukavan happaman maun.
Kuva: Jaan Heinmaa
Keväinen leipäkeitto raparperilla
Valmistusaika 20 min. + 15 min. jäähtymiseen.
6–7 palaa tummaa ruislimppua ja/tai saaristolaisleipää
1 l vettä
1,5 dl sokeria
3 kokonaista neilikkaa
200 g raparperia
1 tl kanelia
hapankermaa, maitoa tai kuohukermaa
Asettele leivänpalat uunipellille ja paista molemmin puolin.
Laita paistetut leipäpalaset kattilaan, lisää vesi ja keitä 3–4 minuuttia.
Siivilöi seos ja lisää neilikat, sokeri ja paloitellut raparperit.
Kuumenna vielä 5–10 minuuttia, lisää kaneli, sekoita ja anna jäähtyä.
Tarjoile virolaisen hapankerman (tai kermaviilin tai crème fraîchen), kuohukerman tai maidon kanssa.