Julkaistu: 1. marraskuuta 2017

Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa

Hannu Oittinen

Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin sovellettavaa ohjetta.

Maakuntien nimistä ovat suomeen vanhastaan vakiintuneita vain Saarenmaa ja Hiidenmaa, viroksi Saaremaa ja Hiiumaa. Onkin luonnollista, että merenkulussa tärkeistä saarista on käytetty suomenkielisiä ilmauksia. Kansainvälisesti ne on tunnettu myös nimillä Ösel ja Dagö.

Suomeen mukautuneissa nk. sovinnaisnimissä kiinnittyy huomio alkuosan genetiivimuotoon. Kenties sen antaman mallin mukaan näkee ”Tarton maakunnasta” toisinaan tarjottavan myös muotoa Tartonmaa. Se on johdonmukaista, sillä onhan itse Tarttokin suomessa sovinnaisnimi (viroksi Tartu). Siksi Emajoen Ateenaa ympäröivän maakunnan nimen voisikin suomalaistaa. Muoto kuitenkin kilpailee vironkielisen Tartumaan kanssa, ja peli on ratkaisematta. Onneksi ”Tarttomaa” ei sentään sotke mainittua kamppailua; koska kieli elää, niin katsotaan miten kisassa käy.

Muihin nimiin genetiivialku ei kuulu. Joskus genetiivi tosin eksyy väärään paikkaan, kuten ”Pärnunmaassa”, mutta silti kaikki muut maakuntien nimet ovat suomessa sitaattilainoja eli jäävät alkuperäiseen asuunsa. Entisten ja nykyisten ”oikeiden” maakuntanimien lisäksi sama koskee epämääräisempien alueiden maa-loppuisia nimiä: Haanjamaa, Kõrvemaa, Lahemaa, Setumaa, Soomaa; samoin joitakin kaupunkeja ja kuntia, kuten Põltsamaa, Kullamaa tai Tõstamaa.

Kahdesta Virumaan maakunnasta suomennetaan pelkkä alkuosa: Itä- ja Länsi-Virumaa (viroksi Ida- ja Lääne-Virumaa). Viron muita maakuntia ovat Harjumaa, Järvamaa, Jõgevamaa, Läänemaa, Pärnumaa, Põlvamaa, Raplamaa, Valgamaa, Viljandimaa, Võrumaa. Perinteisestä aluenimestä Setumaa ja nykyisestä Võrumaan maakunnasta voi halutessaan käyttää myös eteläviroon perustuvia muotoja Setomaa ja Võromaa. Historiallinen Petserimaa säilyy sekin tässä asussa.

Sovinnaisnimistä on Kotimaisten kielten keskus linjannut jo taannoin, ettei niiden määrää pitäisi lisätä. Virolaisiin nimiin ohje ei aina täysin sovellu, sillä matkailijat ja vironsuomalaiset käsittelevät virolaisia paikannimiä luovan ennakkoluulottomasti, mikä on johtanut joihinkin uusiin suomalaistuksiin. Maa-loppuisista nimistä on silti käymistilassa vain Tartonmaa (vs. Tartumaa), kuten edeltä käy ilmi.

Haksahdukset ovat asia erikseen. Kaikkivaltias Wikipedia on vuosikausia hellinyt sivullaan ankkaa, joka kaakattaa näin: ”Läänemaa, toisinaan suomeksi Länsimaa.” Kerrottakoon tässä ”vapaan tietosanakirjan” puurot ja vellit sotkeville toimittajille, että väite on täyttä puppua. Pöhkömpikin toimittaja käsittää helposti, miksi Läänemaa ei edes voisi olla suomeksi ”Länsimaa”. Veepedialta on jäänyt kotiläksyt tekemättä.


Elo 5 /2017


Lue myös


Viro ja Suomi
Eve Kyntäjä

OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen

Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…
subject

Eestlasena Soomes
Georgi Viies

Minu Soome asjad

Helsingi Disainimuuseumis on maikuu lõpuni avatud näitus „100 Soome asja“. Soome 100. juubeliaastale pühendatud näitus esitleb igast Soome iseseisvuse aastast üht eset. See tõi omakorda laviinina kaasa…
subject

Kieli kysymyksessä
Helja Kirber

Suomiko helppoa virolaiselle?

Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…
subject