Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Virolaisia suurhahmoja
Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
subjectVirolaisia suurhahmojaTallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa
Aloitamme tämänpäiväisen kulkumme Tallinnassa omasta joukostamme, tämän hetken näkökulmasta. Mikä on suomalaisten Tallinna? Elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen 1990-luvun…
subjectTallinnan kaupunki…Paratiisin Tõnun jatkumo
Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…
subjectParatiisin Tõnun…Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa
Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…
subjectKansallisen ja yleisliittolaisen…Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä
Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…
subjectPärnun renessanssi-ihmiset…Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa
Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…
Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”
Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…
subjectEdward von Lõngus…Judit
Tämä Raamatusta aiheensa saanut Tammsaaren näytelmä oli hänen ensimmäinen näyttämötekstinsä ja aloitti kirjailijan mestarikauden parinkymmenen laihansitkeän harjoitteluvuoden jälkeen lyhytproosan…
subjectJudit„Kes hommikuti külas käib, see asjatult ei longi“
Eesti ja soome kultuur on justkui väga sarnased, kuid oleme siiski kaks rikkalikku iseseisvat kultuuriruumi. Olen Soomes elanud pea poole oma noorest elust ning siinse kultuurikeskonnaga kohanenud. Olen…
subject„Kes hommikuti külas…Kirjallinen Noor-Eesti
Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…
subjectKirjallinen Noor-EestiPatsastelua Virossa
Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…
subjectPatsastelua VirossaRakastin saksalaista
Viron klassikko Anton Hansen Tammsaare elää taas väkevästi sekä kotimaassaan että meillä Suomessa. Tanel Toomin suurelokuva Tõde ja õigus on kahminut kiitoksia ja katsojia. Alkuteos, viisiosainen Totuus…
subjectRakastin saksalaistaOikotiellä, Opintiellä, Onnentiellä
>Syksyllä 2022 toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja aloin opiskella viroa. Into oli kova. Kun tapasin huoltoyhtiömme virolaisen työntekijän, sanoin sujuvasti oppikirjani lauseen: ”Vabandage, et ma hilinesin,…
subjectOikotiellä, Opintiellä,…Vielä yksi kertomus onnellisesta lapsuudesta
Ruilan kylä 35 kilometriä Tallinnasta lounaaseen on Leelo Tungalin Toveri lapsen lukijoille yhtä tuttu kuin Oskar Lutsin lukijoille Palamuse tai A. H. Tammsaaren lukijoille Vargamäe. Ruilassa ei ole vielä…
subjectVielä yksi kertomus…Nuoren Viron omatunto
Juhani Salokannel aloittaa A. H. Tammsaaren elämäkertansa kuin Vladimir Nabokov kirjansa Gogolista: lopusta.
subjectNuoren Viron omatuntoEesti kirjanduse 100 aastat
Suomi 100, Viro 100, Latvia 100 – kaikkia kolmea juhlavuotta on tullut seurattua varsin läheltä ja pakostakin tulee tehtyä vertailuja. Näissä omissa räknäilyissäni on Viro ainakin kahdessa asiassa ollut…
subjectEesti kirjanduse…Eesti kirjanduse mõte
Tähdenlentoja Pärnusta: paimenpojasta tulee pietarilainen professori Jaan Krossin romaanissa Professori Martensin lähtö. Toinen pitkälle päässyt pärnulaispoika on Rein Veidemann. Hän aloitti lukion jälkeen…
subjectEesti kirjanduse…Tuglase-elamus
See, mida iga eestlane koolipõlves Friedebert Tuglasest teadma õpib, on Tuglas kui institutsioon: algataja, kehtestaja, korraldaja, järelvaataja. Eesti novelli ja esseistika klassik. Looja ning ideoloog…
subjectTuglase-elamusTuglas-elämys
Kaikki virolaiset oppivat kouluaikanaan Tuglaksesta sen, että hän oli instituutio: aloitteentekijä, toimeenpanija, järjestäjä, valvoja. Virolaisen novellin ja esseistiikan klassikko. Sekä luova henki että…
subjectTuglas-elämysA. H. Tammsaare – Hornanperän uusi paholainen
Mitä tapahtuu, kun helvettiä isännöivä Paholainen pyytää Jumalalta luvan päästä yhden elämän ajaksi ihmisen hahmoon maan päälle? Siellä hän haluaisi tulla hyvää tekemällä autuaaksi. Monien pyytelyjen jälkeen…
subjectA. H. Tammsaare…Unelma
Siitä on lähes 60 vuotta. Oli kirkas elokuun yö. Kaksi virolaista maalaispoikaa oli onnellisina ulkona. Toinen oli saanut lahjaksi kiinalaisen taskulampun. Se oli tuolloin suuri asia. Toinen pojista osoitti…
subjectUnelmaSen näkee heti, että vanhoja ystäviä!
Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subjectSen näkee heti,…Korpiojan isäntä
Tammsaare on Viron kirjallisuuden Suuri Klassikko. Hänen Totuus ja oikeus -romaanisarjansa on virolaisten Täällä pohjantähden alla. Muitakin rinnakkaisuuksia suomalaisen kirjallisuuden klassikoista toki…
subjectKorpiojan isäntä“Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis,”
… tuleb meelde Väike-Maarjast üles korjatud ja kirja pandud eesti vanasõna, kui igakevadine linnulaul vallutab metsatukad, roostikud, suvila- ja koduõued, pargid ja pargikesed, ja isegi linnatänavad. See…
subject“Igal linnul oma…Kantarellin kuuntelun taito
Biologi ja semiootikko Valdur Mikita (s. 1970) on mies, jonka juuret ovat syvällä etelävirolaisissa metsissä ja jonka sielussa asuvat virolaisten isoäitien ikiaikaiset opetukset. Hän harrastaa luovaa metsäkävelyä…
subjectKantarellin kuuntelun…Persoonasta, häpeästä ja syyllisyydestä Jaan Krossia lukiessa
Minun täytyy tunnustaa, että kun minua pyydetään puhumaan jostain historiallisesta tai eettisestä ongelmasta Jaan Krossin tuotannossa, jokin minussa panee aina aluksi vastaan. Tulee kummallinen epäilys,…
subjectPersoonasta, häpeästä…Merentakaisia lauluja
Merentakaisia lauluja poikkeaa monessa suhteessa aiotusta. Saarenmaalla elokuussa 1911 päivätyn kokoelman alkusanoissa Kallas toteaa, että teoksesta haluttiin kirjallisuushistoriallista antologiaa, mutta…
subjectMerentakaisia lauluja”Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis”
Oma äänensä ja laulunsa jokaisella, niin linnulla kuin miehelläkin. Väike-Maarjasta kerätty ja muistiin merkitty virolainen sananparsi tulee mieleen, kun jokakeväinen linnunlaulu valtaa metsiköt, kaislikot,…
subject”Igal linnul oma…Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto
Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…
subjectJaan Krossin omaelämäkerrallinen…Tartto vuonna 2024
Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…
subjectTartto vuonna 2024Järjehoidja
Onko tuttu nimi tämä Erik Tohvri? Vai ei? Hän on Viron Kalle Päätalo! Eli kriitikot haukkuvat mutta kansa lukee ja lainaa kirjastosta. Yllätyin, että emeritusprofessori Rein Veidemann kelpuuttaa hänet…
subjectJärjehoidjaSuomalainen kirjailija haltioituu Tartossa
”Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen – köyhä”, raportoi Elias Lönnrot kirjeessään Tartosta Suomeen vuonna 1844. Sen jälkeen on paljonkin muuttunut kirjallisuuselämässä Suomen sillan kahdessa…
subjectSuomalainen kirjailija…