Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Virolaisia suurhahmoja
Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
subjectVirolaisia suurhahmojaNoor-Eesti ja Noor-Eestin kuvataiteilijoiden matkat Ahvenanmaalle 1906–1913
1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet toivat virolaiseen kulttuuriin vahvoja uudistuspyrkimyksiä ja nykyaikaisen eurooppalaisen kulttuurikäsityksen. Näiden muutosten voimana oli etenkin yleiskulttuurinen…
subjectNoor-Eesti ja Noor-Eestin…Estofiili Eino Leino
Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…
subjectEstofiili Eino LeinoPagulaseesti arhiivipärandist
20. sajandi eesti ajaloos on tervelt kaks olulist poliitilise maapao perioodi, mis mõlemad on jätnud püsivad jäljed eesti kultuuri ja kirjandusse. Sajandialguse Noor-Eesti liikumine langes kokku 1905.…
subjectPagulaseesti arhiivipärandistArkisto on kansan muisti
Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
subjectArkisto on kansan…Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?
Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…
subjectKuinka virolaisista…Friedebert Tuglas
Friedebert Tuglas (1886–1971, alkujaan Friedebert Mihkelson) syntyi Ahjan kartanon alueella Etelä-Virossa 1886 kartanon puusepän poikana. Myöhemmin hänen kotikaupungikseen tuli Tartto. Toisen maailmansodan…
subjectFriedebert TuglasVirolaisuus avoimessa maailmassa
Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
subjectVirolaisuus avoimessa…”Mina lähen, Jaak!”
… ütleb Ristiotsa Rein Kirsimäe Jaagule ühel märtsikuu hommikul Venemaa-poolsel Peipsi kaldal seistes, igatsevalt üle laguneva jääsupi koduse Kodavere poole kiigates. Aasta on 1893 ja seesama lause, mis…
subject”Mina lähen, Jaak!”Kriisin voima
Miten teatterin pitäisi toimia tämän päivän yhteiskunnassamme, jonka sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ovat kärjistyneet ja jossa ihmisten on ponnisteltava asuinpaikkansa, tulojensa ja ruokansa eteen?…
subjectKriisin voimaKonrad Mägi Pohjolassa ja Pariisissa
Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Viron historian suuri käännekohta. Se politisoi perinteisen Suomen-sillan. Suomeen tuli sekä poliittisia pakolaisia että monien kulttuurialojen edustajia.
subjectKonrad Mägi Pohjolassa…Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa
Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…
”Heidän ote on rohkeampi” – Suomen ja Viron varhaisista kuvataidesuhteista
Viron ja Suomen itsenäistyminen merkitsi vähitellen keskinäisen kanssakäymisen lisääntymistä myös kuvataiteen merkeissä. Kovinkaan laajaksi tuo yhteistyö ei tosin kehittynyt. Sen näkyvimpiä esimerkkejä…
subject”Heidän ote on rohkeampi”…Kirjallinen Noor-Eesti
Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…
subjectKirjallinen Noor-EestiViron kulttuuriviikko Suomessa 1967
Toisen maailmansodan syttyminen ja Viron joutuminen osaksi Neuvostoliittoa merkitsivät Suomen ja Viron aiemmin läheisten suhteiden täydellistä katkeamista. Yksittäisiä ihmisiä, lähinnä taiteilijoita, toimittajia…
subjectViron kulttuuriviikko…Friedebert Tuglas – Felix Ormusson
Ei ole helppoa olla romantikko arkisessa maailmassa, jonka todellisuus ei vastaa kuvitelmaa. Karun totuuden joutuu huomaamaan Friedebert Tuglaksen romaanin Felix Ormusson (1915, suom. Otto Aho, kustantaja:…
subjectFriedebert Tuglas…Eesti kirjanduse 100 aastat
Suomi 100, Viro 100, Latvia 100 – kaikkia kolmea juhlavuotta on tullut seurattua varsin läheltä ja pakostakin tulee tehtyä vertailuja. Näissä omissa räknäilyissäni on Viro ainakin kahdessa asiassa ollut…
subjectEesti kirjanduse…Looming 90 vuotta
Viron kirjailijaliitto perustettiin lokakuussa 1922, jo puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 1923 alkoi Friedebert Tuglaksen aloitteesta ilmestyä kirjallisuuslehti Looming, jota Tuglas myös toimitti. Suomalainen…
subjectLooming 90 vuottaRunotyttö Tartossa
Runoilija Saima Harmajan syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi sata vuotta. Hän syntyi 8. toukokuuta 1913 Helsingissä. Hänen lyhyeksi jäänyt, sairauden riuduttama elämänsä päättyi jo huhtikuussa 1937.…
subjectRunotyttö TartossaTuglase-elamus
See, mida iga eestlane koolipõlves Friedebert Tuglasest teadma õpib, on Tuglas kui institutsioon: algataja, kehtestaja, korraldaja, järelvaataja. Eesti novelli ja esseistika klassik. Looja ning ideoloog…
subjectTuglase-elamusTuglas-elämys
Kaikki virolaiset oppivat kouluaikanaan Tuglaksesta sen, että hän oli instituutio: aloitteentekijä, toimeenpanija, järjestäjä, valvoja. Virolaisen novellin ja esseistiikan klassikko. Sekä luova henki että…
subjectTuglas-elämysSuuri maanpako
Lähtö maanpakoon neuvostovallan alta merkitsi useille virolaisille hengenvaarallista ja monesti myös hengen vaatinutta matkaa yli pimeän ja myrskyävän Itämeren pienissä kalastajaveneissä. Kalustoon ja…
subjectSuuri maanpakoEduard Vilde Lammassaaressa 1906
Tänä vuonna, kun on kulunut 150 vuotta kirjailija Eduard Vilden (1865–1933) syntymästä, on syytä palauttaa mieleen hänen oleskelunsa pakolaisena Helsingissä vuonna 1906.
subjectEduard Vilde Lammassaaressa…Martit ja katrit ovat liikkeellä taas
Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
subjectMartit ja katrit…Sanavalmis ajatus
Virolainen aforistiikka on elellyt varsin erillään suomalaisesta kollegastaan. Kokoelmien määrissä Suomi on kurottunut edelle pitemmän ajan kuluessa niin, että meillä voidaan katsoa ilmestyneen mietelmiä…
subjectSanavalmis ajatusSuomen kielen kautta pääsin viron kieleen
Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…
subjectSuomen kielen kautta…Perifeeria kangelased
Jos Viron kirjallisuudesta pitäisi erityisesti nostaa esiin joku novelleja ja lyhytproosaa suosiva, niin liikemies-kirjailija Armin Kõomägi taitaisi olla vahvin ehdokas. Tekijän omassa tuotannossa lyhytproosa…
subjectPerifeeria kangelasedSata vuotta etnofuturismia
Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…
subjectSata vuotta etnofuturismia”Historia on tarinoiden taustakangasta”
Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.
subject”Historia on tarinoiden…Persoonasta, häpeästä ja syyllisyydestä Jaan Krossia lukiessa
Minun täytyy tunnustaa, että kun minua pyydetään puhumaan jostain historiallisesta tai eettisestä ongelmasta Jaan Krossin tuotannossa, jokin minussa panee aina aluksi vastaan. Tulee kummallinen epäilys,…
subjectPersoonasta, häpeästä…Merentakaisia lauluja
Merentakaisia lauluja poikkeaa monessa suhteessa aiotusta. Saarenmaalla elokuussa 1911 päivätyn kokoelman alkusanoissa Kallas toteaa, että teoksesta haluttiin kirjallisuushistoriallista antologiaa, mutta…
subjectMerentakaisia laulujaSuomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä
Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…
subjectSuomi ja Viro ovat…”Minä lähden, Jaak!”
…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…
subject”Minä lähden, Jaak!”Suomalainen kirjailija haltioituu Tartossa
”Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen – köyhä”, raportoi Elias Lönnrot kirjeessään Tartosta Suomeen vuonna 1844. Sen jälkeen on paljonkin muuttunut kirjallisuuselämässä Suomen sillan kahdessa…
subjectSuomalainen kirjailija…